Habitare  – brändi­viestintää kaikille aisteille? 

Viime viikolla somefeedit täyttyivät sisustusaiheisilla inspiraatiokuvilla ja messutärpeillä, kun Messukeskuksen valtasi Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare. Tapahtuma toi itseään julki näiden alojen mielenkiintoisimpana kohtaamispaikkana – mutta pitikö väite paikkaansa? Marko Paanasta ja Seija Strandia fanittava Tekir Kuhinan tehotiimi kävi selvittämässä, mistä Habitare-hypessä oli kyse.

Luonto tuli lähelle

Kenties näkyvimpiä trendejä Habitaressa olivat tänä vuonna luonnonmukaisuus, vastuullisuus ja tuoreet tekijät.

Luonto oli vahvasti osana monien brändien osastoja, jotka hurmasivat luonnonläheisillä ja harmonisilla materiaaleilla ja väreillä. Pienillä yksityiskohdilla, olkoon se sitten maljakko täynnä kaksimetrisiä heiniä, voi olla suuri merkitys valtavan kokoisilla messuilla. Toisaalta osasto osastolta toistuva tyyli alkoi jossain vaiheessa kyllästyttää – messut saattoivatkin kaikkien heinien ja kaislojen kanssa näyttäytyä niin minimalismia vihaavan kuin astmaatikonkin painajaisena.

Messuilla ei voinut olla huomaamatta, kuinka vastuullisuuden innovaatiot, kiertotalous, ihmisiä ja luontoa kunnioittavat tuotantotavat ja tuotteiden kestävyys ovat nyt pinnalla. Vaikka vastuullisuus on pitkäjänteisyyttä ja konkreettisia tekoja – ei ohimenevä markkinointikikka – oli hienoa nähdä brändien vastuullisuus­strategioiden konkretisoituvan osastoissa ja tuotteissa. Lisäksi uusien lahjakkuuksien ja prototyyppien esittely oli erinomainen keino tuoda tulevaisuuden tekijöitä esiin.

Täytyy olla tunnetta

Messuviestintä ei ole vain etukäteishypetystä somessa. Myös itse messut ja siellä oleminen ovat mahdollisuus brändeille erottautua massasta. Mieleenpainuvimpia olivat osastot, jotka viestivät monien aistien kautta. Osastot, jotka saivat tuntemaan.  Parhaimmillaan yritys voikin messuilla viestiä omasta brändistään tietyn tunteen ja elämäntyylin kautta, sillä sisustuksessa on lopulta pitkälti kyse kokemuksesta ja tietynlaisen fiiliksen etsimisestä – ja löytämisestä.

Vastakohtana kylmimmäksi jättivät osastot, jotka olivat tuotekeskeisiä. Harmillisen moni osasto jättikin jälkeensä melko sieluttoman tunnelman. Flyeri siellä, tuote täällä, ehkä yrityksen edustaja innottomasti pönöttämässä osastonsa reunalla. Hienot sloganit osaston seinillä eivät auta, jos muu puuttuu.

Kokonaisvaltaisen elämyksen jäljillä

Habitare onnistui parhaiten tänä vuonna omalla “Signals”-osastollaan. Signals esitteli neljä erityylistä huonetta pohjautuen tuleviin trendeihin. Jokaisessa huoneessa oli omanlainen tyyli, värit, valaistus, tuoksumaailma ja tunnelma. Huonekaluja oli yhdistelty vaikuttavalla ja inspiroivalla tavalla. Näyttelyosastolla kulki esittelijöitä, jotka jakoivat tietoa ja pieniä lappusia, joissa oli arkinen hyvän mielen ohje.

Signals on hyvä suunta siihen, mitä toivoisi koko Habitaren olevan tulevaisuudessa. Habitare voisi yrittää luoda messuista samanlaisen kokonaisvaltaisen kokemuksen, minkä Slush on tehnyt startupeille ja VC-messuille. Habitare on edelleen enimmäkseen hyvin perinteinen messutapahtuma, jonka kannattaisi rikkoa ajatusta perinteisistä messuruuduista. Olisi hienoa, jos heti Messukeskukseen astuessa kokisi olevansa paikassa, jossa voi inspiroitua ja viettää aikaa.  Jos jollain messujärjestäjällä on mahdollisuus sisustaa Messukeskus uuteen uskoon, luulisi sen olevan juuri Habitare.

Mistä ilahduimme:

  • Inspiraatiota tarjonnut Signals-osasto
  • Brändien kantaaottavuus ja vastuullisuudesta viestiminen
  • Uusien ja nuorten tekijöiden esiintuominen

Mitä jäimme kaipaamaan:

  • Konkretiaa, esineiden hypistely- ja ostosmahdollisuuksia
  • Enemmän aitoja kohtaamisia ja keskusteluja
  • Elämyksellisyyttä – jotakin mieleenpainuvaa ja sellaista, mikä saisi unohtamaan, että olet, noh, messuhallissa