Kannattaako investoida podcastiin?

Podcastit eli tilauspohjainen äänitiedostojen tilaus verkossa (Wikipedian määritelmä) tuntui olevan aika monella huulella viime vuodesta alkaen. Selityksiä on varmasti monia, mutta eräs järkeenkäypä selitys tuntuu olevan ihmisten ajankäyttö. Kun jatkuvasti enemmän ja enemmän visuaalisten ärsykkeiden uhreja, äänen muotoon puetulla sisällöllä onkin yhtäkkiä rauhoittava vaikutus.

Onko ääni todellakin uusi musta?

Podcasteilla ja audiosisällöillä on tietysti toinen, vähintäänkin yhtä merkittävä vaikutus, nimittäin äänen sitoutumattomuus aikaan ja paikkaan. Podcastia voi kuunnella yhtä hyvin lenkillä, työpaikalla kuin automatkalla kotiin.

Podcast on väline napata kuuntelija kiinni sellaisista hetkistä, joihin muut ärsykkeet eivät pääse.

Millainen on hyvä podcast?

Ääni on kuvaa intiimimpi väline, joten sisällöllä on tässäkin asiassa merkitystä. Se, että brändisi lähtee tuottamaan podcastia, ei tietenkään tarkoita tunnin ilmaista mainosaikaa asiakkaan korvissa. Ei tietenkään. Hyvä referenssi kaupallisesta podcastista on esimerkiksi sijoitusyhtiö Nordnetin tuottama Rahapodi-podcast, joka nousee viikottain Suomen kuunnelluimpien podcastien joukkoon.

Kuten missä tahansa sisällössä, oleellista on sisältö. Hyvää podcastia ja sen ajatusta kannattaa kypsytellä hetki ja miettiä, mistä kulmasta ja mistä asioista yrityksemme haluaa puhua ja millä asioilla voisi olla laajemminkin kiinnostavaa sanottavaa.

Hyvässä podcastissa on usein selkeä rakenne. Rakenteen ei tarvitse olla ihmeellinen: alkujuonto ja alkulöpinät, sitten pääaiheen kimppuun ja lopuksi vedetään aihe yhteen. Studioon kannattaa tuoda silloin tällöin vieraita, jotta jaksoihin tulee mukavasti vaihtelua ja tietysti hyvät vieraat houkuttelevat podcastille lisää kuulijoita.

Minkä pituinen podcast ja kuinka usein?

Aika usein podcastin perusmittana on totuttu pitämään tuntia. Kun ajatellaan ihmisten ajankäyttöä, tunnin podcast saattaa olla joissain olosuhteissa turhan pitkä. Maailmalla on hienoja lyhyitä podcasteja ja vastaavasti aivan hyviä todella pitkiä podcasteja. Mittaa kannattaa rakentaa sen verran kuin asiaa on, mutta turhaa jaarittelua on syytä välttää. Jos tarina sakkaa ja kuuntelija ei koe saavansa podcastista mitään, on turha odottaa kuulijan palaavan enää seuraavan jakson pariin.

Samainen ajatus pätee podcastin julkaisuaikatauluun: liian harvoin ei toimi ja liian tiheästi saattaa kyllästyttää. Jos aihetta löytyy kerran viikossa julkaistavaan podcastiin, anna mennä. Alkuvaiheessa ei kannata ahnehtia, mutta toisaalta on turha odottaa löytävänsä sitoutuneita kuulijoita, jos podcastia julkaisee kerran jouluna ja toisen kerran juhannuksena. Suunnitelmallisuus on tässäkin kaiken a ja o.

Missä podcast kannattaisi julkaista ja mitä muuta pitäisi huomioida?

Podcastin julkaisemiseen on netissä rutkasti työkaluja. Itse olen käyttänyt mm. Simplecastia, joka jakelee podcastin mm. Applen Podcasts-palveluun. Tämän lisäksi esimerkiksi Soundcloud on varsin käytetty podcastien jakopalvelu. Alkuun pääsee palvelujen ilmaisilla versioilla eivätkä maksullisetkaan versiot usein maksa kuukausitasolla kuin 10-20 dollaria.

Podcastin voi nauhoittaa riittävän hyvällä äänenlaadulla vaikka puhelimella, mutta ääneen kannattaa silti panostaa. Hyvä podcast-mikrofoni, tietokone ja kevyt äänieditointilaitteisto on siis lähes minimivaatimus. Kannattaa kokeilla ja tutkia, millainen vaihtoehto itselle tuntuu sopivalta. Myös me Kuhinassa autamme mielellämme: konseptoimme podcastisi ja tarvittaessa tuotamme sen ammattitaitoisen porukkamme kanssa. Kysy siis lisää, jos podcast-asiat kiinnostavat.

 

 

Kuuntele alta Kuhinan omaa Ilmiö-podcastia! Kuukausittain ilmestyvän podcastin syynä tai seurauksena on neljästi vuodessa ilmestyvä ilmiökalenteri – työkalu sinulle, joka kaipaat tukea ja ideoita suunnitelmalliseen sisällöntuotantoon.